Heti ensimmäisenä päivänä hankittiin paikalliseen menoon soveltuvat Havaianasit. Kauppa oli kuin karkkikauppa ja kivojen läpsyttimien valinta tuotti melkoista päänvaivaa. Päädyin ostamaan kahdet ja niitä onkin tullut pidettyä hyvin ahkerasti koko reissun aikana. Hintaa peruslipokkaille oli noin 36 BRL, eli noin 11 Euroa. Heti ensimmäisenä treenipäivänä tajuttiin, ettei kahdella puvulla pärjää alkuunkaan. Niinpä suunnattiin Ataman Outlet Shoppiin. Iloksemme puvut olivatkin kovin edullisia siellä ja musta Atama pinkeillä/violeteilla batcheilla maksoikin vain 112 EUR. Käytössämme oleva pesukone ei ole parasta laatua, eikä siihen voi laittaa huuhteluainetta, joten uusi puku on kuin panssari. Toivon, että asia korjaantuu Suomeen palattuani ja pestyäni puvun tarpeeksi kuumassa vedessä, huuhteluaineen kera ja ihan "oikealla" pesukoneella. Olisi harmi, jos pukuostos paljastuukin virheeksi...
0 Comments
Päivät ovat menettäneet merkityksensä. Kesken päivän miettii mikä viikonpäivä tänään onkaan, vaikka periaatteessa sillä ei ole merkitystä. Päivät kuluvat treenatessa ja hengaillessa, mikä aluksi tuntui hyvältä stressintäyteisen vuoden jälkeen. Nyt puolentoista viikon jälkeen tuntuu hyvältä tehdä muutama tunti päivässä töitä, jotta päivissä on edes jotain järkeä. En taida olla soveltuva liian rentoon elämään. Jäljellä vielä kaksi viikkoa ja paljon nähtävää!
Tottuminen uudenlaiseen arkeen otti muutaman päivän, mutta niin päivä alkaa löytämään järjestyksensä. Pikkuhiljaa on myös tullut oppineeksi Brasilialaisten tapoja sekä infrastruktuuria (mikään ei enää yllätä) ja muutaman sana portugaliakin on tarttunut sanavarastoon.
Majoitus oltiin järjestetty Barra da Tijucan kaupunginosaan, turvalliselle rikkaiden alueelle. Kun kämppiksinä on muitakin lajin harrastajia, on elo huomattavasti helpompaa kun intressit kohtaavat. Treenitäyteisiä viikkoja tulossa! Menin etsimään pientä rahapussukkaa ja/tai meikkipussia. Marimekon pussukkalaarien luona tulikin valinnanvaikeus ja otinkin kolme ihanaista pussukkaa matkaani. Ja myönnettäköön, että olisin voinut ottaa enemmänkin.
Paras tähän asti syömistäni lounaista tuli nautittua Hokussa, Punavuoressa. Tarkemmin mietittynä, kyseinen annos taisi olla paras koskaan ulkona syömäni ateria! Aterian joka ikinen komponentti oli äärettömän hyvää ja tulin oikein vihaiseksi kun olin tyhjentänyt lautasen. Saako santsilautasen? Salmon teriyaki: Pinnasta rapeaksi paistettua lohta teriyaki-kastikkeella. Tarjoillaan riisin, pikkelöityjen vihannesten ja viher-tai perunasalaatin kanssa. Koko loppupäivän suussa maistui herkullinen teriyakikastike, soija ja riisi. Tätä tulee aivan varmasti syötyä toistekin!
Elämä on hassua. Vitsillä ääneen lausutusta ajatuksesta kehkeytyi usemman kuukauden ei-niin-vakavan ja vakavan keskustelun jälkeen totta. Ja nyt se päivä on täällä kun todellisuus koittaa. Enkä siltikään voi uskoa sitä tapahtuvaksi. Mutta niin se vaan on, enää ei voi perääntyä vaan loppuvuosi tulee vietettyä toisella puolella maapalloa, tuskaisen lämpimässä ilmastossa. Hirvittää. Käsimatkatavaroihin lähtee niskatyynyn ja lentosukkien lisäksi mm. luettavaa, tekemistä sekä Santen puhdistusliinoja ja päälle tietenkin jotain rentoa ja löysää. Matkalaukku sen sijaan on pullollaan treenivaatteita, tavoitteena voisikin olla reissussa leuanvetojen opettelu ja tietenkin hurja määrä uusia temppuja!
Lähtöön ei ole enää montaa päivää, joten matkalaukun pakkailua on tullut jo aloiteltua. Vielä pitäisi jonkin verran shoppailla, korjata kuminauha ihanasta rimpsuhameesta, ommella purkautunut hameenhelma, värjätä hiukset, pestä pyykkiä, tehdä liuta yksittäisi pikkuasioita (kuten viedä fillari talvisäilöön, tyhjentää parveke, skannata passi, tulostaa tarvittavat matka-asiakirjat, hankkia tekemistä lennolle). ja yksinkertaisesti vain päättää, että puuttuvat asiat ostan paikan päältä. Sisko antoi matkalle mukaan Mauri Kunnaksen joulukalenterin, joten toiselle puolelle maapalloa lähtee pala Suomea.
|
YandaFOOD. SPORTS. LIFESTYLE. MUSIC. Archives
June 2014
Categories
All
Follow
|