Kun rankan työpäivän jälkeen ryhtyy väsyneenä ja nälkäisenä pilkkomaan kasviksia salaattia varten, voi kokea pienen ilon hetken. Ennen uuniin laittamista pysähdyin katsomaan tarkemmin pellille pilkottuja kasviksia ja hymähdin. Oisin voinut jäädä ihastelemaan sitä näkyä pidemmäksikin aikaa. Stereoista soi samaan aikaan What so Not:n hyvänmielen biisi ja hetken aikaa sain nauttia pienestä stressittömästä hetkestä. Joskus pienet ja arkiset merkityksettömät asiat voivatkin olla vähän isompia, kun hetkeksi pysähtyy.
1 Comment
Uhmasin lähes olematonta myrskyä lähtemällä iltalenkille. Huijaamalla itseni vain kävelylle tai pienelle happihyppelylle, olen onnistunut joka kerta tekemäänkin juoksulenkin. Jos taas kotoa lähtiessä ja jo päivän aikana mietin lähteväni juoksemaan, jää koko homma välistä. Juokseminen ei ole lempiurheilulajini, koska se on pääsääntöisesti tylsää. Siihen päälle kun lisäätään lähes joka kerta pistämisen tunne kyljessä ja pomppimisen seurauksena varsin ikävä tunne solisluun kohdalla, on juoksulenkit juuri sen mittaisia kun kivuitta pystyy tekemään. Mutta parempi kai 20 - 40 minuutin pyrähdykset, kun ei juoksua ollenkaan?
Ihanaa, kun lähi-Alepa rempattiin ja tuotevalikoima laajeni. Vaikka ensiksi tuntui, että tuotevalikoiman kasvu näkyi vain pidentyneellä karkkihyllyllä, huomasin ilokseni myös omaan ruoanlaittoon soveltuvia uutuuksia. Vaikkakin quinoaakin saa toki myös muualta, on luonnollisesti helpompaa kun sen löytää tien toiselta puolelta ja tuotteen testaaminenkin tulee toteutettua. Testasin kvinoaa ihan perussalaatissa couscousin tilalle ja hyvin toimi. Seuraavan erän keitinkin Kauhaa ja Rakkautta -blogin tapaan vähän erilaisen salaatin joukkoon. Salaatti oli enemmän kuin jees ja tulee ehdottomasti jäädäkseen suosikkilistalleni.
Alla olevat ihanuudet siirtyivät ensisoittamalla listoilleni. Laita soimaan, käännä volat ja basso kaakkoon ja fiilistele uusi viikko alkaneeksi! Vaikka koko viikko meinasikin mennä urheilun suhteen ihan mönkään, onnistuin viikonlopun aikana kirimään tämän viikon urheiluiksi 6 tuntia tatamilla nujuamista ja 40 minuuttia fillarointia. Pyörä on kyllä varsin oiva kulkupeli, eikä sen hankkiminen juuri ennen kesän alkua ole harmittanut kertaakaan. (Paitsi kerran, kun pyörän kumin vaihto sai aikaan rutkasti kiroilua ja ääneen lausuttuja toiveita huoltovapaasta pyörästä. ) Pyöräilyni on toistaiseksi rajoittunut vaan treenimatkoihin, sillä saa hyvät lämmöt päälle ja treenien jälkeen taas palauteltua kroppaa. Matka treenipaikalle on noin 20 minuuttia suuntaansa fillarilla, saman verran tai jopa enemmän menisi julkisilla. Lisäksi vältyn odottelulta, kun pyörän selkään voi hypätä aikataulua katsomatta. Matka treeneihin kulkee puoliksi puistoreittiä ja puolet ollaan ns. ihmisten ilmoilla. Matkan voisi suorittaa ehkä vähän lyhyempääkin reittiä, mutta olen huomannut ärsyyntyväni niistä kanssaliikkujista, jotka eivät näe pyöräväylän merkkejä tai eivät välitä niistä, tai jotka eivät tiedä, että kulkeminen tapahtuu aina oikealla puolella tietä, olen katsonut paremmaksi mennä hiljaisempia reittejä. Säilytän mielenrauhaani tällä tavalla :) Vielä kerkiää varmaan jokusen viikon fillaroimaan ennen kuin pyörä on parempi laittaa talvilevolle. Kyllä sitä talvella sitten kerkiää taas julkisissa istumaan.
Taulujen valinta on äärimmäisen hankalaa, sillä kivoja printtejä olisi tarjolla vaikka kuinka. Muutamaa viikkoa ennen tupareitani tein kuitenkin päätöksen ja hankin printit, jotka mielestäni olivatkin loppujenlopuksi nappivalinnat. Puolisen vuotta niitä on katseltu, eivätkä ne vielä kyllästytä. Vielä olisi yksi iso kehys paketissa, johon voisi kivan printin hankkia. Muutamia ideoita onkin jo mielessä, mutta lopullinen valinta selkeytenee myöhemmin, kunhan taululle on myös paikka tiedossa. Hirvensarvet: Peroba
Tram-printti, Pisara Design: Dom Dom Life Manifesto, Holstee: Holstee Ponytail girl : 10antemeridiem Diamond Kites, Nynne Rosenvinge : Dom Dom Be Curious: bongattu nestistä ja tulostettu itse tauluksi Päätöksen tekeminen siitä, minkä valmistajan D-vitamiinia ryhdyn popsimaan, oli yhtä vaikea kuin päätös siitä, millaisen sohvan ostan. Olin kirjaimellisesti totaalisen ärsyyntymisen ja hermostumisen partaalla, kun selailin nettikaupoista D-vitamiinivalmisteita. Oli jos jonkinlaista valmistajaa, eri D3-vitamiini määrillä, eri kokoisia purkkeja ja hinnatkin vaihtelivat huomattavasti. Pysähdyin Puhdas+ nimisen D-vitamiinin kohdalle tarjontaa selatessa, koska nimi kuulosti hyvältä. Puhtaalta. Tarkempi selvittely paljastikin, että Puhdas+ tuotteista on jätetty pois kaikki ylimääräinen mm. lisä-, täyte- ja väriaineet. Sekin kuulostaa hyvältä! Tuotteet eivät myöskään pidä sisällään gluteenia eikä hiivaa. Purkkeja on kahden kokoisia, 30 ja 100 kapselia sisältäviä ja D-vitamiinista on myös vahvempi versio, 125 mikrogrammaa.
Lähdin liikkeelle 30 päivän purkilla, vaikka todellisuudessa minulla ei ole pienintäkään aavistusta siitä, miten D-vitamiinia voi "testata" ja miten jonkun toisen valmistajan tuotteen voi todeta olevan parempi kuin toisen, jos D-vitamiinin määrä tuotteissa on sama. Vuosi sittenhän uutisiin nostettiin D-vitamiinivalmisteiden testitulokset, eli tämä lienee varmaan yksi erottava tekijä valmistajien välillä. Toinen selkeä erottava tekijä on valmisteeseen ympätyissä lisäaineissa. Tietääkö joku, mitä muuta vitamiineja valitessa tulisi ottaa huomioon? Hurraa, nyt saadaan vastustuskyky paremmaksi! Kananmunien käyttö ruoanlaitossa on kasvanut huomattavasti edellisen kisadieetin myötä. Pääsääntöisesti kananmunia tulee käytettyä munakkaan muodossa, mutta joskus myös keitettynä suolan kanssa välipalana nauttittuna. Munakas on nopea ateria töiden jälkeen ennen treeneihin suuntaamista ja kanamunia tuleekin nautittua välillä melkoinen määrä viikon aikana. Kovimmat sporttaajat jättävät keltuaiset käyttämättä, mutta itselläni ei ole ollut ainakaan vielä tarvetta ko. hiilarihifistelyyn. Yleensä munakkaaseen pilkon sipulin, laitan joukkoon pinaattia ja päälle kaadan kolme kananmunaa. Mutta todellisuudessa joukkoon heitän sitä, mitä jääkaapista sattuu löytymään. Tällä kertaa paprikaa, sipulia ja päälle isosti rucolaa. Rucola kruunaa kyllä ruoan kuin ruoan!
Kaksi kuukautta sitten tilaamani uusi BJJ-kimono saapui toiselta puolelta maapalloa. Pukujen tilaaminen ulkomailta on aina pieni riski, vaikka palautusoikeus useimmiten tuotteissa onkin, veloittavaat putiikit re-stocking feen ja toimituskulut tulee myös maksettavaksi omasta pussista. Ulkomailta kuitenkin saa kivempia pukuja kuin Suomesta, ja kun itselleni on tärkeää, että puku on kiva, ei vaihtoehtoja ole. Puku on Keikon pukuani ohuempi ja pehmeämpi, ei kuitenkaan vanumainen. Puku itsessään A1-kokoisena on vähän liian iso, mutta uskon, että puku kutistuu jonkin verran useiden pesujen jälkeen. Tai sitten olen vain tottunut Keikon pukuuni, joka on hieman nafti... Pitkän harkinnan jälkeen päädyin hankkimaan Competidorin navy bluen värisen Mean Tech -kimonon, jossa on hauskana kontrastina kirkkaanvihreät tikkaukset. Kyseistä kimonoa on tehty vain 200 kappaletta, eli suhteellisen uniikista puvusta on kyse. Lisäksi puvun saatuani huomasin, että kyseinen kimonobrändi lopettaa tuotannon kokonaan. Puvun hankin siis aivan oikeaan aikaan! Ihana pieni yksityskohta pesulapussa, jossa lukee "Use your soul". Lisäksi teksti koko puvun mitalta "Mean tech and mad flow" ja etuliepeessä teksti "Jiu Jitsu is Good". Uusi puku toi myös ehdottomasti helpotusta jatkuvaan pesukoneen pyörittämiseen. Kaksi pukua rotaatiossa on hyvä, kolmas vielä, niin sitten on jo luxusta!
Ostin carob-jauhetta aikoinaan jotakin tiettyä energiapatukkareseptiä varten. Sittemmin jauhe jäi koskemattomana kaappiin, kunnes eräänä päivänä iltateetä tulille laittaessa muistin jauheen olemassaolon. Purkki pääsi paremmin esille ja carob-juomaa onkin tullut nautittua heti useammin.
Carob maistuu hyvin kaakaomaiselle. Se ei pidä sisällään lainkaan kofeiinia ja siinä on vähemmän rasvaa ja kaloreita kuin kaakaossa mutta enemmän kalsiumia. Useimmiten carobia näkyy käytettävänkin kaakaon korvikkeena tai kaakaon ohella esimerkiksi leivonnassa. Itse laitan jauhetta kuumaan soijamaitoon ja nautin sellaisenaan, mutta Keittiökameleontilta löytyy ohje myös houkuttelevaan appelsiiniseen versioon. |
YandaFOOD. SPORTS. LIFESTYLE. MUSIC. Archives
June 2014
Categories
All
Follow
|